Ristiriitaisuutta

Pari viikkoa on jo ollu semmosta vuoristorataa. Kiukuttaa, vituttaa, suututtaa, surettaa ja itkettää, mut sit taas selittämättömät naurukohtaukset ja hetkelliset maailman huipulla fiilikset. Hirvee väsymys kropassa, mut mieli lentää pilvissä ja tahtois olla kaikkialla ja ei missään. Ikäväki olis parii henkilöö, joita ei oo kerenny tarpeeks näkee. Mut sit taas ei ees jaksa olla sosiaalinen ja panostaa ihmissuhteisii. Yksinäistä. Et vittu tätä taas suotana.